Katse

Missä valokuvatutkimusta tehdään?

Suomen valokuvataiteen museo

Tutkimustoiminta

Museon sivusto sisältää katsauksen valokuvatutkimuksen historiaan ja
nykyhaasteisiin Suomessa. Sivustolla on valokuvatutkijoiden lista, jota voi kukin omalta osaltaan täydentää täyttämällä sitä varten olevan lomakkeen. FT Leena Saraste ylläpitää tutkijoiden postituslistaa museon tutkimusvaliokunnan edustajana. Tutkimusvaliokunta järjestää tutkijoiden tapaamisia ja seminaareja.

Suomen valokuvataiteen museon kokoelma tarjoaa tutkimusaineistoja. Museo tarjoaa työtiloja sekä laajan valokuvakirjallisuuden ja valokuvajulkaisujen kokoelman tutkijoiden käyttöön. Museolla on myös Suomessa tehdyt valokuva-alan opinnäytteet luettavina – täydennyksiä otetaan vastaan.

Vuosittain tutkimukseen on jaossa Börje ja Dagmar Söderholmin rahaston apurahoja. Börje ja Dagmar Söderholmin rahaston tutkijat 2006:
Börje ja Dagmar Söderholm –tutkija Virpi Mäkinen sai 6000 euroa väitöskirjatutkimukseen 1800- ja 1900-luvun vaihteen harrastajavalokuvauksesta sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä.
3.000 euron apuraha myönnettiin Hannu Vanhaselle valokuvatutkimukseen Kuvajournalistin identiteetti mediassa.

Vilho – valokuvan kansallinen tutkimushanke

Vilho yhdistää ja tukee eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtäviä tutkimusprojekteja, joita Suomen valokuvataiteen museo koordinoi.

Suomalaiset valokuvaajat -tietokanta

Tietokanta täydentää nyt verkossa olevaa suomalaisten valokuvaajien biografioita. Tämä on yksi projekti, jolla valokuvataiteen museo palvelee valokuvatutkimusta.

Valokuvan muisti

Valokuvan muisti –projekti kartoittaa suomalaisia valokuva-arkistoja ja niiden kokoelmissa olevia teoksia. Vuoden 2006 alussa valmistui selvitys varhaisista maisemavalokuvista suomalaisissa kokoelmissa.

Yliopistot

Taideteollinen korkeakoulu, Valokuvataide

Valokuvataiteen ja –ilmaisun opetus kuuluu visuaalisen kulttuurin osastoon, jossa opinnäytetöitä valmistuu vuosittain. Valokuvaan liittyviä opinnäytteitä tehdään myös muilla TaiKin osastoilla, esimerkiksi taidekasvatuksen parissa.

Valokuvataiteen koulutusohjelman varsinainen tutkimustoiminta keskittyy valokuvauskäytäntöjen ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutussuhteiden ja taiteellisen tutkimuksen metodologian selvittämiseen. Tekeillä on Kaisu Taskisen väitös arkkitehtuurivalokuvista vuosina 1903 – 1968 sekä Tarja Tryggin solarigrafiaa valottava tutkimus. Ks. myös Pohjan tähdet –projekti.

Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos

Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella on kaksi kuvatutkimukseen perehtynyttä professoria (Janne Seppänen ja Hannu Vanhanen) ja kaksi lehtoria (Anssi Männistö ja Sakari Viista). Kolme viroista sijoittuu Visuaalisen journalismin maisteriohjelmaan, joka on Taideteollisen korkeakoulun sekä Lapin, Jyväskylän ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke. Laitoksen visuaalisuuteen kytkeytyvä tutkimustoiminta on perinteisesti painottunut journalistiseen kuvaan ja kuvailmaisuun, mutta painopiste on siirtymässä laajemman visuaalisen median – televisio, elokuvat, mainokset – tutkimuksen suuntaan.

Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta on Suomen ainoa yliopistollinen taideteollisen alan tiedekunta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta vastaa taideteollisen alan yliopistokoulutuksesta Suomessa yhdessä Helsingin Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Valokuvaan liittyvää tutkimusta tehdään eri koulutusohjelmien puitteissa, esim. kuvataidekasvatuksessa (Seija Ulkuniemen väitöskirja 2005) ja audiovisuaalisen mediakulttuurin parissa (Mari Mäkirannan väitöskirja vuosina 1975–1980 syntyneiden taideopiskelijanaisten valokuvallisista omaelämäkerroista tekeillä). Kasvatustieteiden tiedekunnassa Mervi Autti valmistelee naistutkimukseen liittyvää väitöskirjaansa Autin valokuvaajasisaruksista (ks. Pohjan tahto –projekti). Tehtävän tutkimuksen yhtenä keskeisenä nimittäjänä on pohjoisen ulottuvuuden huomioiminen.

Helsingin yliopisto, Taidehistorian oppiaine

Taidehistorian alaan kuuluu koko visuaalinen kulttuuri historiallisine ja yhteiskunnallisine yhteyksineen sekä inhimillisine merkityksineen. Alan keskiössä ovat kuvataide, arkkitehtuurimuistomerkit, suunnittelu ja rakentaminen, mutta jo 1870-luvulla Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisten retkien myötä kiinnostus suuntautui myös kansankulttuuriin. Oppiaineesta on valmistunut yksi valokuvahistorian väitöskirja (Leena Saraste 2004) ja tekeillä on Vilho-instituutissa alkunsa saanut Elina Heikan väitöskirja Suomi-kuvan murroksesta valokuvauksessa 1960- 1970 –luvuilla. Ks. myös Pohjan tähti –tutkimushanke.

Turun yliopisto, Taidehistorian oppiaine

Turun yliopiston taidehistorian oppiaine tarjoaa näkökulmia visuaalisen kulttuurin historiaan ja nykypäivään. Taidehistorian alaan kuuluvat kuvataide, arkkitehtuuri, taideteollisuus, taiteen instituutiot, miljöökysymykset, taidekäsityö, käyttökuvan eri lajit sekä historiallisesti muuttuvat taidekäsitykset ja -teoriat.

Taidehistorian opetus ja tutkimus keskittyvät ennen kaikkea kuvan ja arkkitehtuurin historian ja nykyilmiöiden tutkimiseen. Kuvataide on siten vain osa kulttuurin kuvallisuuden tutkimista. Ajankohtaiset tutkimusmenetelmät luovat mahdollisuuksia ymmärtää sekä menneitä että nykyisiä tutkimustraditioita ja teorioita ja analysoida nykytaidetta ja -kuvastoa.

Valokuvaa käsitteleviä opinnäytteitä valmistuu oppiaineesta tasaisesti. Valokuvauksen historian lisäksi aihepiiri tulee esiin erityisesti nykytaidetta ja kuvakulttuuria laajemmin käsittelevissä tutkimuksissa. Esimerkiksi nykytaiteeseen keskittyvissä Katve-Kaisa Kontturin (Toimiva teos, tulkitseva taiteilija, tutkiva minä) ja Mia Hannulan (Visuaalinen kerronta ja kuvan lukemisen politiikka. Tekstianalyyttinen ja osallistuva tutkimusote nykytaiteen tulkinnassa) väitöskirjoissa valokuvataide on mukana. Tekeillä on myös Vilho-instituutissa työstetty Johanna Frigårdin väitöskirja julkistetuista alastonvalokuvista Suomessa 1900-1940.

Åbo Akademi

Åbo Akademin konsthistoriska institutet keskittyy pääasiassa vanhemman taiteen historian tutkimukseen, mutta tekeillä on myös valokuvahistoriaa käsittelevä väitöskirja: Catherine af Hällström tutkii suomalaisten naisvalokuvaajien ammatillisuuden saamaa arvostusta vuosina 1859 – 1879.